Suomi ja Lappi tarvitsevat koulutusta

Suomessa on kansainvälisesti mitattuna varsin koulutettu maa. Osaaminen, kehittäminen ja yritteliäisyys ovat nostaneet Suomen elintasoa ja luoneet nykyisen yhteiskunnan. Kehitys ja muutokset edellyttävät myös parempaa ja uutta koulutusta.

Aikuiskoulutuksessa tulee panostaa muunto- ja jatkokoulutukseen, sekä mahdollistaa paremmin oppisopimuskoulutus.

Työmarkkinoilla on paljon sellaisia ammatteja, joita ei ollut vaikkapa 20 vuotta sitten. Asia on myös toisinpäin. Osa työtehtävistä on vähentynyt tai jopa kokonaan kadonnut. Muuntokoulutus mahdollistaa alanvaihtamisen. Tämän voi olla montakin eri syytä. Jatkokoulutuksella taas päivitetään osaamista tai sen jotakin osa-aluetta niin, että työtehtävien menestyksekäs hoitaminen ja esim uralla eteneminen ovat mahdollisia. Oppisopimuskoulutuksessa tulee antaa koulunpuolesta riittävä teoriataso ja yrityksessä käytönnön osaaminen ammattiin. Yrityksille pitää myös maksaa korvausta tehdystä koulutustyöstä.

Kannatan 2 vuotista esiopetusta. Tämän tulee myös nostaa osaamisen tavoitteita tuleville luokille.

Oppivelvollisuuden ikäraja tulee nostaa 18 vuoteen. Päättötodistus on se pohja, jolle nuori rakentaa tulevaisuutensa. Sen puuttuminen ajaa helposti syrjäytymiseen. Osaamiselle tulee asettaa minimitasot ja vain sen ylittäneet oppilaat siirretään seuraavalle luokalle.

Opettajilla tulee olla myös aikaa kannustaa, kehittää ja motivoida niitä oppilaita, jotka menestyvät erinomaisesti. Opettajilla ja koululla tulee olla riittävät keinot opiskelurauhan ja tuevallisuuden ylläpitoon.

Opiskelemisen tulee olla mahdollista koko Suomessa. Merkittävä osa opiskelemaan lähtevistä ei palaa enää kehittämään kotiseutuaan. Meidän tulee jatkossa tutkia ja kehittää koko Suomen kattavaa etäopiskelun mahdollisuutta. Näin oppilas voi opiskella toisella puolella Suomea opetettavaa erityisalaa, ilman, että hänen tarvitsee muuttaa pysyvästi kyseiselle paikkakunnalle.



SUOMI ELÄÄ YRITYKSISTÄ!

PK-sektori työllistää ja luo kasvua Suomessa.

Yrityksiä on monen kokoisia. Pääosa yrityksistä on mikroyrityksiä (1-9). näitä on 93,2% yrityksistä (264519kpl) Nämä yritykset työllistävät 327637henkilöä (23,3%). Liikevaihtoa kertyy 70 miljardia (17,1%). Kasvu- ja työllistämispotentiaali on suurinta juuri tässä ryhmässä.

Seuraavaksi tulevat pienet yritykset (10-49). Niiden osuus on 5,6% (15725kpl) ja ne työllistävät 312979 henkilöä (22,3%). Liikevaihtoa syntyy 79miljardia (19,3%). Nämä yritykset ovat jo lähteneet kasvuun ja niiden kasvua tulee tukea.

Keskisuuret yritykset (50-250) ovat jo hyvässä vauhdissa ja työllistävät merkittävän määrän suomalaisia (278438hlö 19,8%). Liikevaihto on 91miljardia (22,3%).

Nämä ovat se osa yrityksiä, joissa tapahtuu kasvua ja jossa työllistyminen kasvaa. Työllisyyden nettokehitys on ollut 01-16 mikroyrityksissä +24047, pienissä +56415 ja keskisuurissa +38843. Samaan aikaan suuryritysten työntekijämäärä on laskenut -42215henkilöllä.

PK-yritysten kehitystä pitää tukea lainsäädännöllä, verohelpotuksilla ja TKI-rahoituksella.

Lähteet
https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajyystilastot2019.pdf
https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_yrittaja_hyva_tyonantaja_tiivistelma_2018.pdf


Suomi ja Lappi elävät vientiteollisuudesta

Koko vientiteollisuuden liikevaihdon lasketaan olevan Suomessa 132mrd€ ja henkilöstön määrä 458000. Vientiteollisuuden parissa työskentelee Suomessa lukuisissa erikokoisissa yrityksissä, suoraan ja välillisesti n. 1,1miljoonaa eli 43% kaikista työpaikoista. Vientiteollisuus tuo Suomeen 28 miljardin € verokertymän ja se luo Suomeen myös 90 miljardin € arvonlisän.

Lapin osuus vientiteollisuuden liikevaihdosta on n. 5,8 miljardia€. Suurien tehtaiden lisäksi työtä tekevät lukuisat PK-sektorin yritykset kautta Lapin maan. Teollisuuden osuus tavaraviennistä on Lapissa noin 95%. Alueen koko elinkeinoelämän Tutkimus&Kehitys-investoinneista 52% tulee vientiteollisuudesta. Alalla on suoraan 12000 työpaikkaa. Välillinen työllisyysvaikutusarvio on vähintään 28000 työpaikkaa, eli 36% Lapin kaikista työllisistä. (KPMG – Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa (11/2018) sis vientiteollisuuden suoran, välillisen ja yksityisen kulutuksen kautta syntyvän vaikutuksen.)

Lapin vientiteollisuuden saavutettavuus päämarkkinoilta tulee olla turvattu. Tässä ovat olennaisena osana Tornion ja Ajoksen väylien syventäminen ja toisaalta tieverkon kunto sekä rautatieyhteys Tornion kautta ulkomaailmaan. Merkittävä osa yrityksistä ja liikevahdosta tulee Meri-Lapista.

Suomen BKT on kasvanut viimeiset 4 vuottaa. Olemme kuitenkin Euroalueen kehityksestä 8% ja viennin arvossa 40% jäljessä. Suotuisan kehityksen tulisi siis jatkua vielä pitkään, että saamme kurottua umpeen eron verrattuna kilpailijamaihin. Ulkomaisten investointien määrän lasku on saatu pysäytettyä viimeisen 4 vuoden aikana. Tuotannolliset ja T&K investoinnit ovat olleet 7 miljardin € tasolla, mutta laskennalliset pääomanpoistot ovat 8 miljardia€. (tilastokeskus – kansantalouden tilinpito)

Suomi tarvitsee lisää kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Kasvun mahdollistamiseksi tulee Suomen työmarkkinat saada joustavammiksi ja vakaiksi. Sijoittamisen ja omistamisen esteitä tulee vähentää. Verot ja yrityksiä säätelevät lait tulee olla kannustavia ja ennakoitavissa, eikä merkittäviä heikennyksiä tule tehdä tulevallakaan eduskuntakaudella.

Yksi merkittävimmistä kasvua rajoittavia tekijöitä on osaavan työvoiman puute. Lähes 25% teollisuuden ja yli 30% koko elinkeinoelämän yrityksistä kertoo syyksi osaavan työvoiman puutteen.
(EK suhdannebarometri.)

Työvuomapula koskettaa myös Lapin yrityksiä useilla eri aloilla. Tähän ehdotan ratkaisuksi aikuispuolen muunto- ja jatkokoulutuksen helpottamista, kasvattamista ja kehittämistä. Näin saataisiin työttömät ja työpaikkat kohtaamaan toisensa. Toisena tulee oppisopimusjärjetelmän kehittäminen ja kolmantena työperäisen maahanmuuton lisääminen.

Riitävän ja kohtuuhintaisen sähkön saanti on myös tulevaisuudessa yksi teollisuuden menestyksen merkittävimmistä kulmakivistä. Tämän asian keskiössä on ydinvoima.

VALTION PÄÄTEHTÄVÄ

Valtion päätehtävä on Isänmaan koskemattomuuden turvaaminen ja sen kansalaisten turvallisuuden varmistaminen.

Koskemattomuuden varmistamisesta huolehtivat viranomaiset ovat puolustusvoimat ja rajavartiosto. Molemmille tule taata riittävät toimintaresurssit, jotta rajamme pysyvät turvallisina ja koskemattomina.

Turvallisuuden keskiössä on poliisi. Poliiseiden määrää tulee nostaa. Virkoja tarvitaan erityisesti tutkintaan, huume- ja järjestyspuolelle.

Suomin laaja maa. Silti koko maata, sekä vesialueita ja ilmatilan koskemattomuutta pitää pystyä puolustamaan uskottavasti.

Suomen kartalla ei voi olla tyhjiä alueita, joissa poliisi ei toimisi näkyvästi, aktiivisesti ja paikallisista lähtökohdista. Sama koskee myös pelastustoimea. Avunsaantiaika tulee olla kohtuullinen, eikä tätä pystytä hoitamaan ainoastaan suurista keskuksista päin.

Tulli on avainasemassa huumeiden torjunnassa. Huumeongelma on takana merkittävässä osassa rikollistatoimintaa. Päihdehoito ja tiedottaminen ovat myös tärkeitä tapoja hoitaa huumeongelmaamme.




MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS (MPK)

MPK on mielestäni tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta.

MPK:n toimintaa ohjaavat arvot ovat:

  • isänmaallisuus
  • vapaaehtoisuus
  • osaaminen


Koulutusta tarjotaan mm kaikille kansalaisille suunnattuja varautumis- ja turvallisuuskoulutuksia, sekä sotilaallisia taoitoja ylläpitäviä kursseja.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit jaetaan perus-, jatko ja erikoistason kursseihin. Perustasolla hankitaan perustiedot, -taidot ja -valmiudet. Jatkotasolla niitä syvennetään ja sovelletaan omassa toimintaympäristössä. Erikoistasolla perehdytään aiheeseen valtakunnallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta tai harjoitellaan vaativissa olosuhteissa.

Koulutus tukee Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten työtä. Ylläpidämme ja edistämme maanpuolustustahtoa yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa.

1947 solmittu Pariisin rauhansopimus kielsi sotilaallisen koulutuksen antamisen muualla kuin Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Kansainvälisen tilanteen muuttuessa 1990-luvun alussa Suomen hallitus päätti 21.9.1990, että rauhansopimuksen sotilaalliset artiklat ovat menettäneet merkityksensä ydinaseita koskevaa kieltoa lukuun ottamatta. Tämä käynnisti etenkin vapaaehtoisissa maanpuolustusjärjestöissä pohdinnan, kuinka sotilaallista koulutusta voitaisiin toteuttaa.

Pääesikunta asetti vuoden 1991 alussa työryhmän selvittämään vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan kehittämistä ja koordinointia yhteisten kokonaispäämäärien edistämiseksi. Lisäksi työryhmä selvitti, miten muutakin vapaaehtoista turvallisuuskoulutusta  voitaisiin järjestää. Työryhmä teki esityksen koulutuksen toteuttamisesta ja rahoittamisesta. Ensimmäiset kokeilukurssit järjestettiin vuonna 1992.

Yhdistyksen alkuvaiheet

Maanpuolustuskoulutus ry (MPK ry) perustettiin  14.12.1993 voimavarojen yhdistämiseksi ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus siirrettiin uuden yhdistyksen toteutettavaksi. Perustajajäseninä olivat Suomen Reserviupseeriliitto ry, Reservin Aliupseerien Liitto ry, Suomen Reserviupseerien Naisten Liitto ry, Reservin Aliupseerien Naisten Liitto ry, Maanpuolustuskiltojen Liitto ry, Sotilaskotiliitto ry ja Kadettikunta ry.

Joulukuun lopulla 1998 puolustusministeriö, Puolustusvoimat ja sisäasiainministeriö sekä maanpuolustusjärjestöt allekirjoittivat yhteistoimintapöytäkirjan, jossa sovittiin MPK:n sääntöjen tarkastamisesta ja toiminnan laajentamisesta.

Julkisoikeudellinen yhdistys

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) hyväksyttiin eduskunnassa keväällä 2007. MPK ry:n toiminta rekisteröitynä yhdistyksenä päättyi 31.12.2007. Laki astui voimaan vuoden 2008 alussa ja uusi julkisoikeudellinen yhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK)  aloitti toimintansa. Sen toiminnan ja hallinnon linjaukset määriteltiin kyseisessä laissa.

MPK on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä koulutuksen tuottajana sekä järjestöjen ja viranomaisten, erityisesti Puolustusvoimien, tärkeänä yhteistyökumppanina. Tänään MPK tekee koulutus- ja valistustyötä yhdessä kokonaisturvallisuusviranomaisten,  maanpuolustusjärjestöjen ja muiden turvallisuuskasvatusta ja -koulutusta edistävien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Vuoden 2011 alussa yhdistyksen organisaatio uudistettiin ja alueellisen toiminnan koordinoimiseksi ja johtamisen selkeyttämiseksi lakkautettiin silloiset 21 maanpuolustuspiirit ja tilalle perustetiin  seitsemän alueellisesti laajempaa uutta maanpuolustuspiiriä. Aikaisemmat piirit jatkoivat toimintaansa uusien piirien alaorganisaatioina koulutus- ja tukiyksiköiden nimisinä. ilmapuolustuspiirin ja Meripuolustuspiirin organisaatiot säilyivät ennallaan.

Uusi vuoteen 2020 ulottuva strategia hyväksyttiin toukokuussa 2015.

MPK:n strategia 2020

ENERGIAPOLITIIKKA

Suomen tulisi olla mahdollisimman energiaomavarainen. Tämä on myös merkittävä huoltovarmuus-tekijä. Sähkön ja lämmön suhteen tämä on mahdollista. Näen, että Suomen kannataa olla ennemmin sähkön nettoviejä, kuin -tuoja.

Kannatan ydinvoiman rakentamista. Ydinvoima ei ole ongelmatonta. Se on kuitenkin nykytekniikalla ainoa tapa, jolla voidaan tuottaa luotettavasti, riittävällä kapasiteetilla, kohtuuhintaista ja ilmasto päästöiltään kohtuullisen puhdasta sähköä.

Vesivoiman lisärakentamiselle sanon ei.

Geoterminen lämmittäminen on hyvä asia, jonka soisi lisääntyvän. Ilmalämpöpumput tuovat lisän lämmittämiseen ja säästävät sähköä, mikäli niillä ei jäädytetä kesällä.

Kivihiilelle sanon ei. Siitä on päästävä eroon sitä mukaa kun laitosten käyttöikä/uusintainvestointi tulee vastaan tai ne voidaan muuttaa käyttämään muuta energiamuotoa. Palavanjätteen polttaminen nykyaikaisissa laitoksissa on ok. Lasken tähän myös puu- ja paperiteollisuuden sivutuotevirrat. Turve tulee kysymykseen huoltovarmuus-näkökulmasta varapolttoaineena. Turvetuotannon merkittävät haitat vesistöille tulee saada kuntoon.

Yksityiseen puulämmittämiseen ei saa koskea. En kuitenkaan kannata teollisessa mittakaavassa tapahtumaa puunpolttamista pl. yllä mainittu.

Kaasu toimii teollisuudessa energiana, pistekohtaisena lämmitysmuotona (esim maatilat) ja varavoimalaitoksissa, mutta ei ratkaise energia ongelmaa.

Vastustan ylisuuria tuulivoimatukia. Tuulivoimaa saa rakentaa omalla rahalla ja myydä sillä tuotettu sähkö markkinahinnalla verkkoon, mikäli kaava sen sallii. Aurinko energialle löytyy pistekohtaisia paikkoja jossa tarvitaan esim kylmätuotantoa kesäaikaan, verkkokaapelille haasteellisen paikat tai mikäli niiden vetämisestä koituu liian suuret kustannukset.